Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



lauantai 14. tammikuuta 2017

14.1.2017 Legendaariset Torisevan rotkojärvet


”Jos sä Pohjanmaalle aiot matkustaa, Pienen laulun tahdon sulle omistaa: Se on blues, valtatien kuuskytkuus.”
Torisevan rotkojärvet, Virrat
Lainaus on ote Jussi &the Boys yhtyeen hitistä. Laulu raikaa radiossa kun ajan Ruovedeltä kohti Virtoja. Suuntana on yksi Suomen helpoiten saavutettavia rotkokohteita, nämä jyrkänteiden reunustamat järvet ovat nähneet kaikki valtatietä 66 kulkeneet, ainakin auton ikkunasta. Se on kuuluisa kalliojärvien ketju, Torisevan rotkojärvet.

Komeat jyrkänteet näkyvät ohikulkevalle maantielle.
Julmien kallioiden reunustamat järvet ovat pitkiä ja laihoja. Toisella jyrkänteellä kulkee valtatie 66, toisella jyrkänteellä suosittu retkeilypolku. Torisevan sijainti merkittävän kulkureitin varrella on taannut paikan maineen, ei se ole Suomen rotkojen joukossa mitenkään erityinen, silti rotkon kauneutta ovat valokuvin, maalauksin ja runonsäkein ikuistaneet useat Suomalaiset taiteilijat joista mainittakoon I.K.Inha , J.L.Runeberg, A.Edelfelt ja A.Gallen-Kallela.

Talven kauneutta.
Kuvauksellinen tai maalauksellinen se onkin, jykevine kalliopahtoineen, jyrkänteellä seisovine puuvanhuksineen ja syvine vesineen. Kesäaikaan parhaan kokonaiskuvan järvistä saa kallioilla kulkevien polkujen samoilun lisäksi hyppäämällä veneeseen ja lipumalla rotkojärven pintaa uhmakkaiden kallioiden varjoissa. Talvisin rotkoa voi ihailla jäältä. Portaittain nousevien kallioiden pinnalta löytää kiehtovia muotoja, paikon pirstoutunut kallio muodostaa näyttäviä lohkareikkoja. Korkeimmat jyrkänteet kohoavat pystysuorina yli 10 metriin veden pinnasta. 
Torisevan rotkon jyrkänteet ovat mahtavia, tosin hieman toispuolisia.
Rotkojärvien tunnetuin yksityiskohta on Alasen-Torisevan korkein kallionjyrkänne, joka tunnetaan nimellä Inkerinkallio. Kallion on saanut nimensä nuoren aatelisneito Inkeri Kurjen mukaan, joka tappoi itsensä heittäytymällä alas kalliolta Torisevan hyytävään veteen. Inkerin surullinen sielu kummittelee alueella, ja edelleen elokuussa, täyden kuun aikaan neito palaa Torisevalle mustan joutsenen muodossa. Jyrkänteestä löytyy myös vaatimaton luola sekä kalliomaalauksia, jotka ovat tosin nykyaikaisia.

Moderninajan kalliomaalauksia.
Rotkojärvet on jäätikköjoen korkeamman mäkialueen läpi kulkevaan siirros- ja ruhjevyöhykkeeseen kuluttama ylivirtauskuru. Rotkossa on kolme järveä, joita harjuaineksesta ja moreenista koostuvat ”patovallit” erottavat toisistaan. Laakson lounais- ja kaakkoispää on täyttynyt glasifluviaalisella aineksella. Rotko on osin toispuoleinen, sen pohjoisseinä nousee 10-15 m suoraan lammista. Eteläreuna on paremmin porrasjyrkänne ja sitä peittää irtomaakerros. Torisevaa on pidetty nuoren maanjäristyksen aiheuttamana, mutta se ei pidä paikkaansa.
Rikkonaisessa jyrkänteessä on myös pieni luola.
Inkerinkallion haamu
"Joka ilta kävi hän kallion huipulla, polvillaan ollen rukoillen anteeksi tekoansa, ja viimein eräänä kuulakkaana syysyönä heittäytyi hän kolmannen Toriseva-järven synkkään veteen. Vielä näkyvät kalliossa tytön polven jäljet, ja kuutamoisena yönä voi mielikuvitukselle vapaa ihminen nähdä neidon haamun rukoukseen vaipuneena ja kuulla lohduttoman haikeata valitusta Inkerin kalliolta."
Lisätietoja kotimaamme rotkomuodostumista teoksessa SUOMEN ROTKOT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti