Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



tiistai 3. tammikuuta 2017

3.1.2017 Helvetinjärven kansallispuiston jäätävät maisemat


Helvetinkolu on yksi maamme tunnetuimpia rotkoja
Hengitysilman sisältämä kosteus jäätyy oitis ulos päästyään, muodostaen viiksien ja kaulahuivin välisestä onkalosta tippukiviluolan. Vaikka ilmojen herra luo jo punaansa aamuisen maiseman ylle, tervehtii kulkijaa puuterin peittämien kuusenlatvojen takana kirkkaana hohtava puolikuu. Juuret kohti taivasta käännettyjen kelopuiden välissä killuva kyltti toivottaa – Tervetuloa Helvettiin!
Hento lumikerros narskuu vaelluskenkien alla. Yli 25 pakkasateeseen kiristynyt kylmyys saa erämaan puut paukkumaan. Ennalta arvaamattomat äänet nostavat niskavillat pystyyn ja saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Itse piruko siellä mekastaa?
Valon ja varjojen valssi
 
Paukkupakkasille löytyy toki luonnollinen selitys. Puut muodostuvat useista päällekkäisistä kerroksista, Ilman kylmetessä pintakerros kutistuu eivätkä sisemmät osat enää mahdu ulkopinnan sisään. Kireä pakkanen voi halkaista suurenkin puun. Hyytävä ilma saa myös vanhojen puutalojen nurkat paukkumaan aavemaisesti.

Hyhmettyneen puron pinnalle on kasvanut pakkasenkukkia. Alhaalta punertavana hohtava aurinko saa kuuran peittämät kanervat syttymään maagiseen hehkuun. Vaikka lämpötila saa posket punoittamaan ja nivelet kolottamaan ei tällaisia luontoelämyksiä saa kun celsiuksen painuessa pitkälle miinukselle. Taivaan peittää hento pastellin punakkuus. Korkean jyrkänteen reunalta avautuva laakea maisema yli Ison Helvetinjärven säväyttää!
Rotkon pohjalle jäätynyt vesi tekee sen läpi kulkemisesta vaaroja täynnä olevan seikkailun.
 
Kengänkärkien edessä maa loppuu. Kallion halkaisee hornankita, Helvetinjärven kansallispuiston tunnetuin nähtävyys – Helvetinkolu – julma repeämä Äitimaan kasvoissa. Taianomaisen kuulakkuuden vallitessa hivuttaudun alas yhteen Suomen maineikkaimmista rotkoista. Railon pohja kupruillee. Kivikon päälle jäätynyt hyytävä virta tekee kulkemisesta hengenvaarallista. Vieressä pystysuorat pahdat kohoavat kohti korkeuksia. Rotko päättyy Helvetinjärven rantaan.

Helvetinjärvi
Nuotiopaikka on kuin lahja. Tulitikun liekki tarttuu kiharalle käpertyneisiin tuohiin, nuollen pian kuivia koivuhalkoja. Tuota pikaa nuotion loimu luo lämpöä pakkasen koettelemaan kehoon. Lasken teenlehtiä nokipannun kiehuvaan veteen.
Miten tällainen paikka on vaikuttanut A. Gallen-Kallelaan, J. L. Runebergiin ja muihin kansallisromantiikan suurmiehiin heidän vieraillessaan paikalla 1800-luvun loppupuolella? Pakkanen paukkuu 1920-luvulla rakennetun tuvan hirsiseinissä. Helvetinjärven jylhään erämaisuuteen kohoavaan savuun piirtyy koko kansallisen identiteettimme juuret.    

KARTTA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti