Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



lauantai 11. helmikuuta 2017

11.2.2017 Ryövärinluola toimi merirosvojen piilopaikkana 1600-luvulla

Kaarinan Ryövärinluola lukeutuu maamme merkittävimpiin luoliin.
 
Kapea railo kulkee kallion halki. Kauniin merimaiseman humalluttavassa huumassa samoileva kulkija on suuressa vaarassa pudota kosteaa ja kylmää ilmaa hönkivään kitaan. Alhaalla louhikkoinen rotkon pohja odottaa uhmakkaana, valmiina pirstomaan varomattoman miehen jokaisen luun. Paikoin kapean rotkon yli voi harpata yhdellä askeleella. Pituutta railolla on lähes 100 metriä.
Verkkokalvojen totuttua hämärään, alkaa rotkon koko hahmottua. Ylhäältä tarkasteltuna se on paikoin jopa vaatimattoman oloinen, pohjalla tunnelma on toinen. Muutamin paikoin on mahdollista laskeutua rotkon pohjalle. Tunnelma on temppelimäinen, saniaisenlehdet ja maatuneet oksat roikkuvat sammalen peittäminä ylhäältä kuin viidakkoraunioiden liaanit.

Rotkossa ja sen luolissa on kokoa ja tunnelmaa.
Raivoisat luonnonvoimat ovat muinaisina aikoina repineet kallion auki. Rotkoon on kiilautunut valtavia lohkareita, synnyttäen suuria luolia. Luolissa on piileskellyt pelättyjä merirosvoja. Täällä syvässä rotkossa, metsänperkeleitten hallussa on edelleen osa merirosvojen aarteesta. Kuka on se onnekas, joka rikkaudet onnistuu joskus saamaan esiin. Pystysuorat, röpelöiset pahdat kätkevät salaisuutensa.

Kallion päältä katsottuna rotko on vain kapea railo. Salaisuus piileskelee kallion sisällä.
Paikoin rotko nousee takaisin kallion laelle, vain syöksyäkseen jälleen mustana solana takaisin kallion uumeniin. Kallioterasseilla kulkiessa ja kivenmurikoiden yli kivutessa seikkailija saa elää toteen lapsuuden seikkailutarinoita. Kellarimainen tuoksu vaihtuu merituulen raikkauteen, rotko päättyy merenrantaan - kellastuneet kaislat tanssivat hellien laineiden keinutuksessa. Selän takaa huohottava kolkko kylmyys nostattaa ihon kananlihalle. Rotkon hämärissä on tapahtunut kamalia asioita, se on synkkä ja ahdistava; ulkomuotoa ja historiaa myöden.

Ryövärinluolan merirosvot

Merirosvoja Varsinais-suomessa? kuulostaako uskomattomalta ja tarunhohtoiselta, ehkä, mutta totta se on. Kuusiston ja Kakskerran saarten välissä kohoaa kallioinen Ryövärinholman saari. Suosittu veneväylä sivuaa saaren kalkkipitoisia kallioita suunnattaessa Lemunaukolta kohti Paraisten Kirkkosalmea. Tarkkasilmäinen veneilijä hahmottaa jyrkässä seinämässä mustan kidan, Ryövärinrotkon suuaukon.

Rosojen elämä kosteassa rotkossa ei ole ollut hääviä.

Ryövärinluola on kolmen suuren luolan kokonaisuus.  
Lähes 100 metrinen repeämä alkaa aivan veden tasosta. Railoon on kiilautunut lohkareita jotka muodostavat paikoin tilaviakin luolia. Näissä klaustrofobisissa kammioissa majaili noin 400 vuotta sitten joukko pelättyjä merirosvoja. Rosvojoukko ryösteli öisin mm. Lemunaukossa ankkurissa olevia purjelaivoja. Ryövärit liikkuivat ryöstöretkillään kokoontaitettavilla nahkaveneillä, tällaiset erikoiset paatit oli helppo piilottaa kallioiden suojiin keikan jälkeen, eikä pahantekijöiden jäljille päästy kovinkaan helpolla.

Ryövärinluolassa elää Suomen luolissa harvoin tavattuja luola-aukkohämähäkkejä.
Monia vuosia rosvot elivät rotkon luolissa kenenkään tietämättä. He ryöstivät myös yhteiseksi vaimokseen Satavan kylästä Suntin talon piian. Nainen eli vuosia rosvojen orjana, raakalaisten armoilla. Hän synnytti luolassa rosvoille kuusi lasta, jotka kaikki tapettiin ettei lasten itku paljastaisi piilopaikkaa. Eräänä Jouluna ryövärit, vartiomiehiä myöten, nauttivat niin paljon ruokaa, olutta ja viina, että sammuivat kaikki. Tuolloin piika hiipi ulos luolasta ja pakeni takaisin taloon, josta hänet oli ryöstetty.

Tämän kokoluokan luolassa on jo seikkailun tuntua.
Viesti kapula pantiin kiertämään. Kerättiin yli 100 aseellista miestä vallesmannin johdolla. Rosvojen luola piiritettiin ja heitä vaadittiin antautumaan. Rosvot vastasivat aseenlaukauksin. Luolan suuaukolle kasattiin iso rovio, joka sytytettiin palamaan. Rosvojen vaihtoehto oli antautuminen tai savuun tukehtuminen. Muutama yritti rynnätä ulos, saaden heti surmansa, loput antautuivat. Heidät hirtettiin luolan katolla kasvavien mäntyjen oksille.
Ryövärinluola, Kaarina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti