Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



maanantai 27. helmikuuta 2017

27.2.2017 Kuusamon Halosen uuni on yksi Suomen merkittävimmistä luolista

Kuusamon Halosen uuni muistuttaa kivikaudesta, kertoo alueen asutushistoriasta ja tarjoaa välähdyksiä seudun kiehtovaan geologiaan 


Halosen uuni ei ole kotimaallemme tyypilliseen tapaan epämääräinen lohkare- tai rakoluola vaan yhtenäinen, luolamainen tunneli. KUVA: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004


Ahma-Halonen – katkeroituneen erakon kosto
Halosen uuni - luola sai nimensä yli 300 vuotta sitten sattuneiden tapahtumien takia. Kun aluetta asutettiin, suurin osa leivästä saatiin kaskeamalla. Muuan Ahma-Haloseksi kutsuttu, omavaltaiseksi ja väkivaltaiseksi tunnettu miekkonen poltti kaskeaan niin, että tuli levisi metsään. Palossa tuhoutui naapuritalo ja toisen naapurin ulkorakennuksia. Kylän miehet kokoontuivat ja kokouksen päätöksellä Halonen karkotettiin kylästä.
Halonen uhkaili karkottajiaan kostolla, mutta ei mahtanut ylivoimalle mitään joutuen lähtemään. Kauas hän ei kuitenkaan mennyt. Nähtiin, miten savu alkoi nousta aiemmin nimettömästä luolasta. Kun asukasta käytiin tutkimassa, niin Halonenhan se oli. Hän oli heittäytynyt luolassa asuvaksi erakoksi elättäen itsensä metsästyksellä ja kalastuksella. Kun hän oli suunnilleen poissa silmistä, annettiin hänen elellä luolassaan.
Sitten kylän miesväki lähti talkoilla hakkaamaan suurta kaukokaskea. Naiset jäivät yksin kylää hoitamaan. Tällöin Ahma-Halonen kosti. Hän vietteli tai raiskasi useita kylän naisia ja pakeni sitten tietymättömiin Venäjän puolelle. Suuttumus oli suuri ja muutama pikku Halonen kylään syntyi, mutta asialle ei enää mitään voitu.


Halosen pääkallo, vielä ehyenä. KUVA: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004 
 Erään tarinaversion mukaan joku kyläläinen olisi lähtenyt Halosen perään, löytänyt ja tappanut tämän ja vienyt Ahma-Halosen kallon luolaan. Luolan perältä ylös lähtevän hormin alapäässä lattiassa oli erikoinen kalliokyhmy, jota sanottiin Ahma-Halosen kalloksi. Valitettavasti muodostelma on nykyään tuhoutunut. 
 

Halosen uunilla on pituutta lähes 20 metriä. KUVA: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004

Halosen uuni, Kuusamo
Halosen uuni on monessa suhteessa erikoinen luola. Se on pegmatiittiutuneessa ja karsiosuneita sisältävässä kvartsiitissa oleva, 15 metriä pitkä, 1 – 4 metriä leveä ja 0,5 – 2 metriä korkea käytävä, joka kulunut kallioon osin kalkin liukenemisen, osin kvartsiitin rapautumisen ja osin luolan läpi ajoittain virtaavan veden aiheuttaman piping-eroosion (piping = vesi vie raontäytteet ja hajottaa siten kallion) tuottamana.
Pohjan kaltevuus kasvaa luolan peräosaa kohti. Peräosa kohoaa kallion sisään pystysuorana hormina, josta ajoittain vuotaa luolaan vettä. Lattia on veden osittain lajittelemaa rapautumisainesta ja kulttuurimaata. Veden ansiosta onkalo kehittyy koko ajan.



Halosen uuni sijaitsee Kuusamossa, melko lähellä Karhunkierroksen reittejä. Luola ei kuitenkaan ole osa reitistönkohteita, paikalle ei ole opasteita eikä polkua vaikka kohde erikoisuudessaan sellaiset ansaitsikin. Useista Suomen luolista eroten Kuusamon geologisessa erikoisuudessa on todellista luolan tunnelmaa.  
Millainen luola oli kivikaudella? Sitä ei tiedetä, mutta tiedämme, että se oli olemassa ja sen tiesi myös kivikaudenmies. Luolasta on löydetty kivikautiseksi ajoitettu kivitaltta - luolan syntytapa, kansantarinat ja ajoitus kivikaudelle, nostavat Kuusamon Halosen  uunin yhdeksi Suomen merkittävimmäksi luolista. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti