Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



perjantai 17. maaliskuuta 2017

18.3.2017 Pirunkirkko toimi tietäjä Pohu-Matin kenttäsairaalana

Torsansalon Linnavuoressa oleva Pirunkirkko on yksi Suomen kauneimmista luolista. Kymmenkunta metriä syvän luolan katon muodostaa kalliossa oleva, holvimainen poimu, jonka sisäosa on kulunut pois. Poimurakenteen säätelemän rakoilun mukaisesti suonigneissikalliosta irronneet lohkareet ovat jättäneet jälkeensä kartio paraabelin muotoisen luolan. Lähialueilla on eräiden tietojen mukaan muutamia samantyyppisiä luolia, joita ei toistaiseksi ole tarkastettu.


Geologi Aimo Kejonen Pirunkirkon suuaukolla. (kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus, 2002)
Avaralla ja holvimaisella luolalla on pituutta 9 metriä, leveyttä 3 – 12 metriä ja korkeutta 1 – 3,3 metriä. Tilan louhikkoisen lattian väleissä on hiilen ja kariketurpeen sekaista maata. Pitkään tunnettu ja pitkän historian omaava luola on toiminut useiden sota- ja kriisiaikojen pako- ja varastopaikka, sinne kätkettiin omaisuutta ja siemenviljaa turvaan vainolaiselta.


Pirunkirkko on yksi Suomen kauneimpia luolia. (kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus, 2002)
Pirunkirkko on eräs paikoista, joita 1800-luvun tunnettu kansanparantaja, 1840-luvulla kuollut Matti Hinkkanen eli Pohu-Matti käytti parannustoimessaan. Luola on myös pirujen asuinpaikka. Nykyään se on turistikohde, jonne on opastus ohi kulkevan maantien varrelta. Luolan suuaukolla on sen historiasta kertova opastaulu.  
Lue lisää Pohu-Matista ja Pirunkirkon tapahtumista SUOMEN LUOLAT kirjasta.
SUOMEN LUOLAT
 
SUOMEN LUOLAT on kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista. Teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat. Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen, geologien Aimo KejosenSakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan, luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailun kehittämisessä, luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa ja useissa muissa tarkoituksissa.  
Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat Neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikaudenasukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja, metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti