Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



torstai 30. maaliskuuta 2017

30.3.2017 Mahtava Maaningan Korkeakoski vetää hiljaiseksi

Maaningan Korkeakoski sylkee vetensä jylhänä valkoisena kuohuna noin 40 metrin matkan alla kulkevaan syvään rotkoon. Korkeakoski on Suomen korkein koski, komea näky, erityisesti korkeanveden aikaan keväisin ja syksyisin. Vesiputoukseksikin tituleerattu tämä on, mutta itse puhuisin kyllä koskesta. Kosken komeat kuohut ovat olleet turistinähtävyys jo yli 150 vuoden ajan. Tuolloin matkustettiin Kuopiosta laivalla Tuovilahteen, josta matkaa jatkettiin hevospelillä kosken äärelle. Nykyään autolla pääsee parinkymmenen metrin päähän koskesta.

"Vesi kuohuu kymmeniä metrejä korkeana könkäänä pitkin louhista uomaa, täyttäen pauhinalla syvän kuusikkolaakson." 

Kosken äärellä kulkee hyvin hoidettu polku. Rotkon reunalla on näköalatasanteita, pitkät portaat laskeutuvat useita kymmeniä metrejä syvään rehevään laaksoon. Ollaan Korkeakosken kanjonissa. Alhaalta katsottuna raivoisasti jylläävä koski on mykistävä näky, liikutaan Suomalaisuuden ytimessä. Psykedeelinen vehreys sekoittaa ja rauhoittaa pään. Joen rannoilla kasvaa komeita saniaispuskia, jotka puiden latvuston läpi tunkeutuvat auringonsäteet saavat hehkumaan kauniisti. Korkeakoski nousi laajasti tunnetuksi maisemakohteeksi Zachris Topeliuksen Suomi piirroksin esitettynä -teossarjan myötä.

Vesi ryöppyää kivien päällä raivoisasti kohisten, putouksen korkeudesta on esitetty eriäviä lukuja. Senteistä välittämättä voidaan todeta näyn olevan huikea. 


Maisemaa hallitsevat vanhat, taivaita tavoittelevat kuuset. Joki virtaa melko rauhallisena, kanjonin seinämällä on havaittavissa sortumia. Uoman laidat elävät kokoajan, joki kuluttaa rantojaan ja rinteet vyöryvät. Kosken alapuoleinen uoma on toiminut aikanaan pienen voimalaitoksen säännöstelyaltaana. Voimala ja osa Tuovilahden kylää tuhoutuivat padon murtumisen aiheuttamassa tulvassa Äitienpäivänä vuonna 1944.

Korkeakosken kuohut.
 
Miten perille?Maaningan kirkonkylästä ajetaan tietä numero 77 noin 15 kilometriä kohti Pielavettä. Oikealle kääntyy Korkeakoskentie, tätä tietä ajetaan noin 1 kilometri. Korkeakoskelle on selkeät opasteet, tien varrella on hyvät parkkipaikat. Levähdys alueella on pöytiä, opastauluja ja kesäkahvila.  Rotkon kiertävä Kanjonin kierros on noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku. KARTTA

Kanjonin seinämillä näkyy raviinirotkoille tyypillisiä maanvyörymiä.

Korkeakosken geologiasta - Korkeakosken kanjoni on osa kaksi miljardia vuotta vanhaa, suurta siirrosta. Siirroksen kyljet ovat siirtyneet sivusuunnassa toisiinsa nähden 15 – 18 kilometri ja korkeussuunnassa 500 – 1000 metriä. Siirroksen kohta rapautui ennen jääkautta syvälle. Mannerjäätikön sulamisvedet kuluttivat siirrokseen rotkon, joka jääkauden lopulla täyttyi jäätikköjoen kuljettamasta hiedasta. Jääkauden jälkeen joki kulutti hietakerrostumiin yli 50 m syvän uoman. Kanjonin ympäristössä on Yoldiameren, Suur-Saimaan ja Muinais-Kallaveden muinaisrantoja. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti