Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



sunnuntai 21. toukokuuta 2017

21.5.2017 Kinnulan Pyhä Puu oli kylien yhteinen karhunkallopuu



Karhu on merkittävä eläin suomalaisten ja muiden maapallon pohjoisosien taigavyöhykkeen ihmisten elämässä. Kinnulan Tikkakankaan Karhupetäjä eli Pyhä Puu on ikivanha ja useiden kylien yhteinen karhunkallopuu. Kun karhu oli kaadettu, pidettiin peijaiset, yhdistetyt karhun hautajais- ja hääjuhlat. Niiden päätteeksi karhun luut ja kallo vietiin juhlakulkueessa ja tiettyjä loitsurunoja laulaen kallopetäjän luo. Luut haudattiin puun juurelle ja kallo nostettiin puun oksalle. Näin karhun sielu palautettiin taivaalliseen kotiinsa, ja sen uusi syntyminen maan päälle turvattiin.

 


Nykyään Tikkakankaan Karhupetäjä on ikivanha kelohonka. Sitä on käytetty mahdollisesti jo 1700-luvulta lähtien, jolloin väkeä ilmiannettiin siitä, että olivat laulaen ja kelloja soittaen kuljettaneet puulle karhun kalloa. Se jäi pois käytöstä toistasataa vuotta sitten, mutta vielä 1930-luvulla puun ympäristöstä löytyi karhunkalloja ja luita. Kinnula seuran aloitteesta muinaisesta pyhästä paikasta tehtiin turistinähtävyys. Keski-Suomen museo pystytti puun luo sen historiasta kertovan taulun. Lisäksi paikalle on opastus ohikulkevalta tieltä. Karhupetäjä on ainutlaatuinen muistomerkki vanhoista tavoista.
 
 
Teksti on pieni ote kesäkuussa ilmestyvästä juhlateoksesta - Suomen luonnon pyhät paikat.


Suomen luonnon pyhät paikat -teoksen tavoite on pitää yllä tietoa siitä, mikä aikanaan oli pyhää ja miten pyhän kanssa elettiin. Vanhat pyhät eivät ole kadonneet. Sellaisen luo tullessaan nykyajan ihminenkin kokee jotain, kokemus on vain muuttunut. Siinä missä vanha kansa koki paikalla pyhän läsnäolon, nykyajan maallistunut ihminen kokee luontoelämyksen.

Kansanperinteentallentaja, geologi Aimo Kejosen ja tietokirjailija, toimittaja Tuomo Kesäläisen teos kunnioittaa maamme 100-vuotista itsenäisyyttä ja esi-isiemme eloa esittelemällä sata luontokohdetta, joita eri aikoina ja eri tilanteissa on pidetty pyhinä. Teos on tietokirja ja matkaopas jokaiselle, jota kiinnostavat vanha metsäuskonto, sen pyhät paikat ja niiden merkityksen muuttuminen aikojen kuluessa. Kirja on paitsi kunnianosoitus menneidenaikojen pyhille myös kunnianosoitus kotimaamme upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle.

.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti