Seuraa matkaamme:

Suomi365 - on kunnianosoitus itsenäisen Suomen upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Tämä sivusto tarjoaa Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi luontoelämyksen vuoden 2017 jokaisena päivänä.

Tykkää sivusta ja seuraa matkaamme Facebookissa:
Suomi365



tiistai 8. elokuuta 2017

8.8.2017 Honkavaaranportti on löytöretkeilijän unelma


Honkavaaranportti, Sotkamo

Honkavaaran laella on kartan mukaan pieni tila. Honkavaaranportille lyhyin matka olisi tilan pihan läpi - kehtaanko pamahtaa pihaan sunnuntai alkuillasta? Päätän jättää auton varmuudeksi hieman kauemmas ja kävellä lähemmäs tilaa haistelemaan ilmapiiriä. Huonokuntoinen tie kiinnittää huomion, ei tänne olisi henkilöautolla päässytkään. Mäki nousee tilan pihaan, edessä avautuu lohduton näky. Maatuneet makasiininpohjat reunustavat rehottavaa niittyä. Tila on poissa.



Keskellä peltoa, kuin muinainen obeliski, seisoo kivistä muurattu savupiipun raunio muistuttamassa paikalla aikanaan olleesta tilasta. Pian rehevän koivikon lehvien takaa hahmottuu myös pystyssä oleva tupa; tummunut ja ajan runtelema sekin. Surullista, näin maaseutu tyhjenee. Savu kerrallaan hiipuu pois, ei ole enää kauppaa, ei kylänmiehiä - ei kylääkään. Haikein mielin jatkan matkaa niityn poikki ja katoan metsään.    

Kesäisen sateen kastelemalla, rehevällä niityllä rämpinen on yllättävän työlästä puuhaa, mutta onneksi pian alkaa jo lyhyen matkan metsäisempi osuus. Mäki alkaa laskea jyrkästi kohti rotkon pohjaa. Parin sadan metrin samoilun jälkeen puiden takana näkyy rotkon läntisessä päässä, kurun pohjalla oleva soiden reunustama pitkulainen ja mustavetinen Karhilampi. Kalliot ovat petollisen liukkaita, kuljen kohti rotkon jylhempiä osia. Kostea utu roikkuu keskikesän vehreydessä kylpevän maiseman päällä; pian edessä hahmottuvat harmaat, liukkaat ja usvaiset muodot.



Rotkon pohjan tukkii valtavien kivenjärkäleiden muodostama pato. Yli ei pääse, eikä ympäri, on mentävä läpi. Kivien väleissä kulkee luolamaisia tunneleita, osa ihan kivan kokoisiakin. Ahtaudun tunneleista kivikon toiselle puolelle. Samassa sammal luiskahtaa saappaan alta; vakava loukkaantuminen on lähellä. Rotkossa ja sitä ympäröivillä jyrkänteillä liikkuminen on miltei mahdotonta, kesäkuun vehreys tekee kuvaamisen haastavaksi. Rotko on komea, totean, mutta tunnusta tulleeni paikalle aivan vääränä ajankohtana.
 
 

Miten perille? Vatimon kirkolta ajetaan valtatietä numero 6 noin 38 kilometriä pohjoiseen, kohti Kajaania. 6-tieltä käännytään Saviahontielle. Noin 5 kilometrin ajon jälkeen Saviahontie jatkuu vasemmalle, tästä erkaannutaan suoraan menevälle Kuivakkovaarantielle. 2,5 kilometrin ajon jälkeen tulevasta risteyksestä jatketaan suoraan – tie muuttuu Lakiahontieksi. Noin 2 kilometrin päästä vasemmalle nouseva tie johtaa Honkavaaran laelle.  KARTTA   
 

Geologia. Honkavaaranportti on hieman toispuoleinen, lähes kilometrin pituinen ylivirtausuoma jonka pohjaa peittää osin valtavista lohkareista muodostunut louhikko, osin suo ja suolammet. Rotko on osa laajempaa uomasysteemiä. Siihen kuuluu Kuikkalammen laakso ja Kuikkaportin itäpuoliset pienemmät uomat ja Honkavaaranportti. Kuikkalammen ja Porttilammen alueen rotkot sijaitsevat noin kilometrin päässä, Honkavaaran koillispuolella. Myös Honkavaaran länsireunassa, Vaaranaluslampeen viettävässä jyrkänteessä on rotkomaisia muodostumia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti